Lapin kesäretriitin yhteydessä järjestetyllä ekoretriitillämme Ylä-Kemijoen laaksossa tutustuimme laajaan luonnontilaiseen aapasuohon sekä pohdimme saamelaisten luonnonläheistä elämää.

Saavuimme ensin osaksi junalla ja osaksi vuokraamallamme GreenFriends minibussilla varhain torstaiaamulla Rovaniemelle. Jatkoimme sieltä matkaame rauhaisan Alajärven rannalle metsäntutkimuslaitokselta vuokraamallemme kämpälle. Siellä hajaannuimme tekemään kuka mitäkin; meditoimaan, kiertämään luontopolkua tai leikkimään hippaa.

lltapäivällä 8-henkinen ryhmämme, mukana 8-vuotias Aada, lähti retkelle Herakairan Natura-alueella sijaitsevalle laajalle, kauniille aapasuolle. Aapasuot ovat pohjoisen suuria suoyhdistymiä, joita Suomessakin on lähinnä vain Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa.
Suurelle osalle meistä tämä olikin jännittävä, ensimmäinen kerta aapasuolla. Avarat tasaisen rauhalliset näkymät ja valtavan suon pehmeä erämainen tuoksu hellivät pitkän matkustuksen uuvuttamia mieliämme. Aukealla suolla kohtasimme myös useita Lapin hellyttäviä kääpiöitä kuten pienen pieniä mäntyjä ja vaivaiskoivuja koristeellisten kanervien, karpaloiden ja variksenmarjojen ympäröiminä. Suon harmonista kauneutta lisäsi vetisten rimpien ja mättäisten jänteiden labyrinttimäinen kiemurtelu toistensa ympäri. Kuljimmekin jonona vaellussauvat käsissämme ja jotta ei olisi pudonnut upottavaan hetteikköön, piti hypellä mättäältä toiselle. Tämä oli hyvä keskittymisharjoitus, koska oli tarkkailtava juuri kulloistakin askelta.

Valmistaessamme retkiateriaa kauniin Iso-Herajärven rannalla pohdimme retriittimme kolttasaamelaisteemaa. Heidän vaeltava elämänsä nivoutui tiiviisti ympäröivään luontoon, mitä kuvaa se, että esimerkiksi lumeen liittyviä sanoja on saamenkielessä lähes 180. Alkuperäisillä saamelaisilla ei myöskään ollut erikseen uskontoa, koska henkinen taso oli erottamaton osa kaikkea elämää ja ilmeni etenkin luonnossa.

Mielikuvitussaamelaisheimomme nuorin jäsen, Aada päätti elvyttää saamelaisperinteitä lahjoittamalla osan ateriastaan ilman hengille ennen omaa ruokailuaan. Vanhan saamelaistavan mukaisesti Aada rakensi pienen kaarnalaivan airoineen päivineen, asetti sille pienen määrän ruokaansa ja nosti sen hieskoivun hankaan ilman hengille saatavaksi.

Kolttasaamelaisten elämäntavasta voimme oppia paljon sellaista, mitä myös Amma painottaa, luonnon kanssa harmoniassa ja sopusoinnussa elämistä.

Reetta