Amman sanomaa Luontoäidin opetuksia

"Kaikki on Tietoisuuden läpäisemää. Tämä Tietoisuus ylläpitää maailmaa ja kaikkia sen olentoja. Uskonto ohjaa palvomaan kaikkea ja näkemään Jumalan kaikessa. Tällainen asenne opettaa meitä rakastamaan Luontoa. Kukaan meistä ei tietoisesti vahingoittaisi omaa kehoaan, koska tiedämme, sen olevan kivuliasta. Samoin, oivaltaessamme kaiken olevan yhden ja saman tietoisuuden läpäisemää, tunnemme toisten kivun kuin omamme. Myötätunnon herätessä meissä toivomme vilpittömästi voivamme auttaa ja suojella kaikkea. Siinä tilassa emme halua edes poimia yhtä lehteä tarpeettomasti. Kukankin poimimme vasta sen viimeisenä elinpäivänä, juuri ennen kuin se putoaa varrestaan. Pidämme kasville ja Luonnolle hyvin vahingollisena, että itsekkyytemme vuoksi poimisimme kukan sen kukkimisen ensimmäisenä päivänä.

Katsellessamme Luontoa ja tarkkaillessamme sen epäitsekästä tapaa antaa, voimme tulla tietoiseksi omista rajoituksistamme. Se auttaa kehittämään antaumusta ja antautumista Jumalalle. Siten Luonto auttaa meitä tulemaan lähemmäksi Jumalaa ja opettaa todella palvomaan Häntä. Todellisuudessa Luonto ei ole mitään muuta kuin Jumalan näkyvä muoto, jonka voimme huomata ja kokea aistiemme kautta. Rakastamalla ja palvelemalla Luontoa me siis palvomme Jumalaa.

Aivan kuten Luonto luo suotuisat olosuhteet kookospähkinälle kehittyä kookospalmuksi ja siemenelle muuttua valtavaksi hedelmäpuuksi, luo Luonto tarvittavat olosuhteet myös yksilön sielulle tavoittaa Korkein Olemus ja yhtyä ikuiseen liittoon Hänen kanssaan. Vilpitön Totuuden etsijä ja aidosti uskova ihminen ei voi vahingoittaa Luontoa, koska hän näkee Luonnon Jumalana - hän ei koe Luonnon olevan erillinen omasta itsestään. Tällöin hän on todellinen Luonnon rakastaja."
- Amma