Luonnon ystävien retki Nuuksion Ruuhilammelle 4.9.2004

Retki tehtiin jälleen Nuuksion kansallispuiston maisemissa, kohteena oli viehättävä Ruuhilampi puiston luoteisosassa ja sen rannalla sijaitseva eräkämppä Oravankolo. Tarkoituksena oli tällä kertaa tehdä pitkä päiväretki ja viettää koko päivä Ruuhilammen tienoilla eräkämpän kupeessa. Edellisenä iltana oli retkelle ilmoittautunut vain yksi henkilö, mutta retkipäivän aamuna ilmaantui kuitenkin vielä kaksi osallistujaa lisää. Pieni seurueemme tapasi toisensa Espoon keskustan juna-asemalla, josta ajoimme puiston sisällä sijaitsevaan Kattilaan, jonne jätimme auton. Tästä jatkoimme Ruuhilammelle kävellen vielä n. 3 km helppokulkuista leveää kärrypolkua pitkin. Vaikka kantamuksia oli tällä kertaa enemmän kuin muilla retkillä, jaoimme tavarat keskenämme ja matka taittui kepeästi. Iloinen yllätys oli että, matkan varrella vielä yksi Matti Myöhäinen ilmoitti tulevansa itsenäisesti perässämme.

Luonto kämppämme välittömässä ympäristössä oli hyvin erilaista kuin mökille johtavan reitin varrella, jota olivat reunustaneet melko yksitoikkoiset nuoret metsät tai vanhat hakkuualat. Karun kaunis ja selkeä kalliomännikkö, joka päättyi jyrkässä rinteessä suoraan lampeen löytyi vasta aivan polun päästä Ruuhilammen rannasta. Itse kämppä jykevine hirsiseinineen huokui heti ensi näkemällä luottamusta ja turvaa. Rakennus oli sisältä hyvin vaatimaton, siellä oli vain pari kerrossänkyä, pöytä, yksi pieni ikkuna ja puilla lämmitettävä pieni kamiina lämmitystä ja ruuanlaittoa varten.

Ensi töiksemme teimme halkoja sahaamalla ja hakkaamalla, jotta saisimme tarpeeksi nuotiopuita koko päiväksi. Puiden sahaajat lauloivat bhajaneita sahauksen tahtiin ja tunnelma oli heti alusta alkaen korkealla. Ennen meditaation aloittamista osa meistä vielä virkistäytyi uimalla. Tähän mennessä seuraamme oli jo liittynyt perässämme bussilla ja kävellen tullut viimeiseksi ilmoittautunut mies sekä nainen, jolla oli oma mökki viereisellä lammella. Mökkinaapurimme oli iloinen, että Amma-tapahtuma järjestettiin näin lähellä hänen kesäpaikkaansa. Nyt lukumäärämme oli jo noussut 6:een retkeläiseen !

Kämpän ja lammen välissä oli pieni jyrkänne, jonka keskipaikkeilla olevalle kapealle kalliotasanteelle asetuimme meditoimaan. Kalliotasanne oli useita metrejä korkeammalla kuin sininen lammen pinta. Korkeudesta, kallioiden suojasta ja veden läheisyydestä johtuen paikalla oli arvokas, mutta samalla lämmin tunnelma. Meditoimme tässä jo valmiiksi meditatiivisessa paikassa n. 40 minuuttia.

Nuotiopaikka sijaitsi rannalla aivan veden ääressä. Sytytimme sinne tulen, otimme lammesta vettä tee- ja kahvipannuihin ja laitoimme ne tuleen kiehumaan. Yhdistimme ruokamme nuotiopaikan vierellä olevalle pöydälle ja teimme kasviksista nyyttejä, joita grillasimme nuotiossa. Ruokailun yhteydessä mökkinaapurimme poikakin saapui iloksemme paikalle. Tämä oli tarkoituksenmukaista senkin takia, että ruokaa oli niin paljon, että sitä olisi muuten jäänyt reilusti yli. Ruokailun jälkeen resitoimme nuotiolla vielä pienen Amma-nuken seurassa Amman 108 nimeä. Resitaation aikana valoisa männikkö vaikutti muodostavan hiljaisen luonnon temppelin ympärillemme.

Taivas oli antanut suopeasti auringon paistaa siniseltä taivaalta koko päivän ja ilma oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmin. Oli vaikea uskoa että oli jo syyskuu ! Pari retkueemme jäsentä päätti vielä käyttää hyväkseen kämpän varustukseen kuuluvaa soutuvenettä ja lähtivät hetkeksi tyynelle lammelle soutelemaan. Illan hämärtyessä lauloimme vielä nuotion ääressä muutaman helpon bhajanin. Tämän kertainen Luonnon ystävien retki lopeteltiin pikkuhiljaa yön saapuessa, johon mennessä osa meistä oli jo lähtenyt kotiin ja osa vetäytyi mökin suojiin yöpymään.

Retkiterveisin, Reetta

"Lapset, ihmistä ei voi erottaa luonnosta. Hän on osa luontoa. Ihmiskunnan koko olemassaolo maan päällä riippuu luonnosta. Todellisuudessa emme suojele luontoa, vaan luonto suojelee meitä." -Amma-